Joulukuu

 

 

Globaalissa markkinassa, myös "EUssa työvoiman vapaa liikkuvuus on levinnyt käsiin"?

30.12.2010 - 10:36 | hakki | Työelämä, Hyvinvointi, Politiikka, Crises, Virkamiehet, Raha & valta

Liikkuvuuskin?
Ulkolaiset yrittäjät ovat ihmisten hyväksikäyttöä ja halpatyövoimaa.

Näin väittää Rakennusliiton II puheenjohtaja Kyösti Suokas YLEn uutisessa arvostellessaan sitä, että ulkomaalaiset pyrkivät Suomeen töihin yrittäjinä.
Mutta hetkinen. Emmekös me juuri ole vannoneet työperäisen maahanmuuton nimiin, turvapaikanhakijoiden ja monen mielestä siis "taloudellisten pakolaisten ja sosiaalipummien" sijasta? Saadaan maahan työhalukkaita, itsensä työllistäviä ja osaavia ammattilaisia? Lisää virkamiesten hehkuttamaa yrittäjyyttä tänne Suomeen? Onko työperäisen maahanmuuton edistämisestä siis todella tulossa vain uusi tapa sopeuttaa suomalaisten työntekijöiden palkkatosoa ja kyykyttää?
Mutta niinhän tämä toimi jo 1990 laman aikana? Kun olevista yrityksistä kilometritehtaalle siirrettiin työntekijöitä kymmenin ja sadoin tuhansin, haluttiin uusi Suomi nostaa jaloilleen yrittäjiksi ryhtyvillä työttömillä. Joskus entinen työnantaja tarjosi sopimusta ao. yrittäjälle/yritykselle jo irtisanomisen yhteydessä, pätkätyönä ja pienemmällä palkalla. Siis entisellä nettopalkkaa vastaavalla hinnalla mutta siten, että yrittäjä vastaa itse veroistaan ja henkilösivukuluistaan.
Ja kysyntää riitti silloinkin. Mutta työntekijät, siis ne syntyneet itsensä työllistäjät, yrittäjät, olivat valtaosiltaan suomalaisia. Eikä sen paremmin julkisen, elinkeinoelämän eikä kotitaloudenkaan tarve ole entisestään mihinkään pienentynyt. Ennemminkin päin vastoin. Mutta nyt ne itsensä työllistäjät, ne yrittäjät ovat ulkomaisia. Eivätkä aina edes Suomessa asuvia ja täällä yrittäjänä toimivia ulkolaisia, vaan Suomessa työtä tekeviä ulkolaisia yrittäjiä, jota myös halpatyövoimaksi voi hyvin kuvata. (Vuoden parasta liikeideaa kuvasin kommentissani kapteenin artikkeliin Kulutusveroilla kansan talous kuntoon...)
Niin kauan kun yhteiskunnalla on halu ja kyky valvoa, että myös ulkolainen Suomessa toimiva yritys, yrittäjä tai itsensä työllistäjä noudattaa Suomen lakeja kaikki on vielä suht´ hyvin. Suht´hyvin siksi, että siinä ”käytetään hyväksi” vain tätä yrittäjää ja laajemmassa katsannossa perinteistä työvoimaamme. Mutta miten mahtaa olla sitten, kun verot, sosiaaliturvamaksut, työturvallisuus jne. jätetään hoitamatta? Sekä Suomeen mutta ehkä myös ”yrittäjän” kotimaahan ja niiden lakien mukaan? Kun työntekijöiden palkat mitoitetaan esimerkiksi 10 prosenttiin täällä vallitsevasta palkkatasosta? Ja rikotaan sillä tavalla räikeästi ainakin täkäläisiä lakeja? Ja siirretään ansiot, jälkiä Suomeen jättämättä yrittäjän ”kotimaahan”? Tai jonnekin.
Onkohan tässä silloin kyseessä se paljon puhuttu sisäinen devalvointi? Vai harmaa talous? Vai – jatkuessaan ja kasvaessaan – uusi järjestäytyneen rikollisuuden muoto, joka orjuuttaa työn tekijät Pohjois-Korealais-Kiinalaisen mallin mukaisesti? Globaalisti vaiko vain EUssa? Onko meillä tapahtumassa suunnitelmallinen etninen puhdistus, toimi jossa entisen valtaväestön valtaosa halutaan syrjäyttää ja korvata ulkolaisella halpatyövoimalla?
”Sosiaaliturvasäännökset eivät toimi, eikä verotus. Työehdot poljetaan maassa kuin maassa. Tällä hetkellä tilanne on pois lapasesta, voi sanoa jokaisessa Euroopan maassa.” väittää Suokas.
Tätäköhän Oswald Spengler analysoi pääteoksessaan Der Untergang des Abendlandes?  Tätäkö me haluamme täällä Suomessakin tapahtuvan? Vaiko vain jotkut meistä? Kaveria ei jätetä?


PS.
Varmuuden vuoksi vielä lisäys, etteivät ensimmäiset leimakirveet aivan heti heilahda.
Kannatan avointa markkinataloutta, työvoiman vapaata liikkuvuutta myös yritteliäisyytta ja yrittäjyyttä. Mutta myös demokraattista kansalaisten enemmistön valtaa, sananvapautta, ihmisoikeuksia ja lakien velvoittavuutta. Ne ovat enemmistönkin oikeuksia.

10 kommenttia

Spam controllin taso Kauppalehdessä?

30.12.2010 - 09:57 | hakki | Blogit

Mikä se mahtaa olla? lianzhiyang, onmy way?
Ja miksi blogikohtainen hakumahdollisuus on poistunut? Onko taas syytä olla huolissaan?

0 kommenttia

Taasko meitä viedään monopolista monopoliin?

28.12.2010 - 16:11 | hakki | Politiikka, Johtaminen

Yksityistääkkö pitäisi? Vai riittäisikö ulkoistaminen?
”Suomen kansantuotteesta palvelut muodostavat lähes 70 prosenttia. Tästä julkisen hallinnon osuus on noin 40 prosenttia, joista on toistaiseksi ulkoistettu vain viidennes.” toteaa Gustav von Hertzen. Kirjoittaja on vuorineuvos ja eläkkeellä oleva Cultorin toimitusjohtaja.
Jo esitetyistä prosenteista voi päätellä miten tärkeää palvelu, siis palvelu yleensä, on hyvinvoinnillemme. Mutta, olipa tuossa 40 prosentissa kyse prosenteissa prosenteista tai prosenttiyksiköistä, ne käytännössä estävät julkisen sektorin mitoittamisen veronkantokykyämme vastaavaksi. Edes yksityistämisellä.

Mitä tahansa Suomessa tarjottavaa palvelua voi toteuttaa sekä julkisen että yksityisen sektorin toimesta. Ja suuressa – ellei jopa suurimmassa - osassa palveluista julkinen palvelu on lähtökohtaisesti aina toteutettavissa halvemmalla ja tehokkaammin kuin yksityisen sektorin vastaava palvelu.

Mutta julkisen sektorin ylivoimaisuus - pienet kustannukset ja tehokkuus - eivät tosielämässä useinkaan konkretisoidu. Itse asiassa useissa - vai ehkä peräti useimmissa - tapauksissa voittaja pienten kustannusten, palveluiden tehokkuuden ja jopa laadun osalta on yksityisen sektorin palveluntuottaja ja toteuttaja. Suurimpina syinä tähän ovat varmaan perinteinen 5,3 miljoonan pieni markkinamme ja julkisen sektorin tehokkuuden syövä ”poliittinen päätöksenteko”?

Yksityistämisen toimivuus esimerkiksi juuri terveys- ja sosiaalipalveluiden osalta edellyttäisi julkiselta sektorilta henkilöstöä, joka osaisi ostaa, valvoa ja vaatia yksityisiltä palveluiden tuottajilta. Siis monilta tuottajilta, jotka kilpailevat saadakseen tuottaa. Ja pienessä maassa, pienellä markkinalla vielä siten, että monipuolinen, kilpailukykyinen ja erityisesti juuri pieni tarjonta saataisi toimimaan. Toistuvasti. Jatkuvasti.
Mutta edes kaupankäynti pienten palveluntuottajien kanssa ei ole virkamiehen kannalta seksikästä eikä, ainakaan omasta mielestään, edes tehokasta. Niitä kauppatapahtumia tarvittaisi monia, kymmeniä, satoja jopa tuhansia jotta saataisi aikaan sama tuotettujen palveluiden määrä, jonka kansainvälinen – tai miksei jopa kansallinen – suurtoimija tarjoaa itse. Tai julkinen sektori itse, kuten nyt. Siis kaiken.
Mutta mitä ihmeen iloa yksittäisen kansalaisen ja hänen suoriutumisensa kannalta on siirtyä julkisen sektorin monopolista yksityisen sektorin monopoliin? Ja varsinkin, kun markkina on pienistäkin pienimpiä ja yksityinen monopoli on sata varmasti jo muutaman vuoden harjoittelun jälkeen vääjäämätön seuraus. Monopoli mikä monopoli.

Visiomme palveluyhteiskunnasta on samaa luokkaa kuin visiomme nykyisen rahamme perustasta. Senkin lähtökohtana on vain ja ainoastaan haluumme maksaa jostain mikä ennemmin kuului samaan vastikkeettomaan ryhmään kuin talkoo, naapuriapu, henkilökohtainen palvelus. Haluamme maksaa siitä, mitä ennen saimme ilmaiseksi, toki silloin kiitollisuusvelkaa vasten.Sitä on kieltämättä hankala verottaa.

Uskommeko todella, että maksullisuus tai se, että se tuotetaan yksitysen sektorin yrityksen toimesta, tekee palvelusta parempaa, laadukkaampaa ja tehokkaampaa? Vai ainoastaan verotettavampaa? Vai löytyisikö tästä sittenkin perustetta kiitollisuusvelan, talkoon, palveluksen uuteen tulemiseen?

PS.

Edellä kirjoittamastani huolimatta olen Gustav von´in kanssa samaa mieltä siitä, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi saada kohta, joka avaa yksiselitteisesti kaikki hallinnonalat ulkoistamiselle. Mutta ei sellaista kohtaa, joka kategorisesti pakota yksityistämään ihan kaiken. Eli yksityistettäessä tai ulkoistettaessa pitäisi järjen säilyä päätöksenteossa mukana. Myönnän toki toimeksiannon vaikeuden.

Eikö sittenkin tehokkaampia vaihtoehtoja löytyisi esimerkiksi julkisten palveluiden vastuullisten tahojen koon kasvattamisesta esimerkiksi maakuntatasolle, samalla kehittäen toiminta- ja erityisesti päätöksentekotapoja sellaisiksi, jotka minimoivat "poliittisen päätöksentekojärjestelmän" haitat?

7 kommenttia

Joulu on ohi!

27.12.2010 - 10:03 | hakki | Poliittiset puolueet, Corruption, Farssi

Vai olisiko Mauri vain jättänyt investointituet maksamatta? Vai elinkeinotuet? Vai peräti innovaatiotuet?
0
0
0
.
.
.
Suomi Soffa yrityssaneeraukseen?
Joko nyt alkaisi Maurin arki?

"You can fool all of the people some of the time,

and some of the people all of the time,

but you can not fool all of the people all of the time."

Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin  tupee heilahtaa, oikeuskanslerin portti värähtää ja ennakkopäätös synninpäästöstä on jälleen tosiasia. Eikä Kepulandiassa mikään muutu. Eikä edes Suomessa.


Tervetuloa arki,

JOKU MUU
nimimerkki



PS.
Vai vielä yrityssaneerauksen kautta pitäisi porukan päästä ulosmittaamaan kehittymisemme siemenperunoita? Veroistamme? Vai peräti julkisen sektorin lisälainanotosta?

4 kommenttia

Hyvää Joulua Kari Raiviolle

23.12.2010 - 10:31 | hakki | Hyvinvointi, Kasvatus, Ihminen, Johtaminen, Virkamiehet, Osaaminen, Oppiminen, Raha & valta

Katson jo saaneeni Joululahjan. Kiitokset siitä.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kari Raivio osallistui keskusteluun yliopistojen tarkoituksesta sekä rahoituspohjasta ja sen perusteitten rationalisuudesta poikkeuksellisen raikkaasti artikkelillaan Kaksi turhinta sanaa: huippuyliopisto ja innovaatio. Itsekin olen ihmetellyt jo kauan tätä sanaparia ja kaikkea sitä hyvää ja tavoittelemisen arvoista, jota hallintobyrokraattimme ja poliitikkomme niihin lataavat. Simsalabim ja kaikki ongelmamme ratkeavat? Hyppysellinen huippuyliopistoja ja kourallinen innovaatioita, mieluiten yliopiston omassa osaamiskeskuksessa haudottuna ja voila, osaamisintensiiviset kasvuyritykset sekä entisestään vahvempi Suomi ja sen brändi kehittyy, kasvaa ja voi taas hyvin.

Nykyaika luottaa nopeisiin troppeihin, oireita hoitaviin päänsärkypillereihin, ”quick fix”eihin. Samasta aiheesta ”vanha kansa” totesi jo agraarissa maatalous-Suomessa ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy.” Moiset sanonnat eivät perustu kirjaviisauteen vaan vuosikymmenien ja vuosisatojen havaintoihin todellisista tapahtumista. Eivät ne ole muutettavissa vain siksi, että päätöksentekijät eiuvät niihin usko. Tässä, heti, nyt ajattelu ja toiminta ei hyödytä pitkässä juoksussa ketään. Sotkiessaan tosiasioita ja kuvitelmia, se ennemmin syö rajallisia resurssejamme kuin niitä kasvattaa. Mutta ilmeisesti nykyjohto on aiempia viisaampi ja osaavampi?

Kommentoidessani Uutisblogia Kaataako oppi ojaan runsas vuosi sitten kirjoitin kommentissa kokemuksistani noin 15 vuoden takaa.

"Suomi elää tiedolla ja osaamisella" totesi silloinen HY:n rehtori Risto Ihamuotila, kun Innopolissa aikoinaan Culminatumin perustamisesta tiedotti. Ihmettelin sitä silloin, ihmettelen edelleen. Uskomme koulutuksen kaikkivoipaisuuteen ei vähene tapahtuupa maassa mitä tahansa.

"Viime vuosikymmenen lamasta selvittiin lisäämällä panostusta silloiseen teknologiseen perustaan." Mihin tutkittuun tietoon väitteesi perustuu? Olisin taipuvaisempi väittämään, että lamasta selvittiin siitä panostuksesta huolimatta. Minun käsitykseni mukaan lamasta selviytyminen pohjautui vientimaittemme vahvaan noususuhdanteeseen, kansallisomaisuutemme myyntiin ja maamme holtittomaan lainanottoon.

Suomi elää työllä ja tekemisellä. Ja tällä hetkellä yhä useampi tietoa hankkinut ei saa edes osaamista koska maasta puuttuu työ ja tekeminen. Vai ettei ole vaihtoehtoja?

Eikä ajatukseni asioiden ensisijaisuudesta ole muuttunut. Suomi elää työllä ja tekemisellä. Ja ne meiltä ovat hyvää vauhtia häviämässä. Mutta onttouttaan kumisevia hokemia, mantroja jaksamme toistaa ja helliä. Ja mikäs siinä? Onhan näitä epämääräisyyksiä helppo toistella ja luoda itsestään, omista tiedoistaan ja osaamisistaan ylivertainen kuva. Ja jos vielä on tilaisuus kantaa uskovaisilleen rahoitusta on varmaa, että oma nousujohde ei katkea omaan tietämättömyyteen ja osaamattomuuteen. Ongelma on samansuuntainen kuin pohteemme johtajuudesta.

Mutta luulo luulosta on harhaluulo, johon meillä ei juurikaan olisi varaa. Eikä varsinkaan silloin, kun ammattikorkeita muutetaan yliopistoiksi henkilöiden toimesta, joiden tieto ja osaaminen rajoittuvat budjettivajeisiin, hallintobyrokratiaan ja tuottavuusohjelmiin. Kun elinkeino- ja innovaatiotukia jaetaan ideologioihin perustuvien ennakkoluulojen ja aluepolitiikan kuviteltujen, mutta monta kertaa virheelliseksi osoittautuneiden ja osoitettujen perusteiden ja etunäkökohtien pohjalta.

Kansakunnan olemassaolossa, säilyttämisessä ja kehittamisessä ovat kyseessä monet muutkin arvot kuin koulutus tai verotus.

Kiitokset Kari Raiviolle Joululahjasta,  jonka yksityiskohdat mielellään jakaisin tällä blogilla kanssanne. Mutta Hesarin mielipidepalstan artikkelit eivät tietääkseni ole tätä paremmin linkittävissä.

Hyvää ja rauhallista Joulua

myös kaikille

KL-blogaajille ja kommentoijille

ystäville ja tuttaville

3 kommenttia

Sataa lunta

19.12.2010 - 09:01 | hakki | ei kategorioita

Vaihteeksi. Täällä Helsingissä ainakin. Ja Euroopassa laajemminkin. Lentoliikenne on sekaisin ainakin Iso-Britanniassa ja Saksassa, Venetsiassa ja Roomassakin on kuulemma lunta. Taitaa tulla valkea Joulu? Ei tuo yli 50 senttiä enää ehdi ainakaan täällä meillä sula.
Muistaakseni viime vuonna oli myös aika lumista? Onko siis syytä peruuttaa ilmastotalkoot? Ei ole, väittävät asiantuntijoiksi itsensä korottaneet? Ei ilmaston lämpeneminen olekaan ilmastomuutoksen keskeisin pointti. Ei edes täällä Suomessa. Äärisääilmiöt vain korostuvat, kesistä tulee kuumempia ja kuivempia, talvista lumisempia ja kylmempiä. Siis ihan kuin meillä viimeisen vuoden?
Kuinkakohan paljon ns. asiantuntijoiden tiedoksi väittämästä todella on tietoa? Kuinka paljon median sopulointia? Vaiko asiantuntijoiden?  Tiedemiesten? Poliitikkojen? Tiedämmekö yleensäkään mitään? Vai onko tämä tyhjää kanankakanjauhamista koko elämä? Ja päätöksenteko sitten tältä pohjalta?
Taidan lähteä hakemaan luomu-joulukuusta. Metsästä. Autolla. Tuolta Heinolan pohjoisosasta.

3 kommenttia

Rauha meidän ajallemme

18.12.2010 - 10:39 | hakki | Politiikka, Johtaminen, Itsenäisyys, Puolustaminen

Merkel, Sarkozy ja nyt myös Iso-Britannian David Cameron lupailevat vaikka kuun taivaalta saadakseen markkinat lopettamaan hyökkäykset euroa ja EUta vastaan. Ajankohtahan on mitä mainioin, kun Joulurauhaa toivoo kunnon väki. Vaan mahtavatko markkinat (keitä ne lienevätkään) rauhoittua edes Jouluksi pelkillä lupauksilla? Eikä Brysselistä tälläkään kerralla muuta viestiä kotiin tuotavaksi asti tullut.
Eikö sitä paitsi olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa järjestää nämä nyt jo muutaman kerran viikossa toteutettavat kriisi- ja pelastuskokoukset videokokouksina? Vaikka Skypellä tai Messengerilla? Jäisi paljon dramatiikkaa ja toisiaan tervehtiviä iloisia ministeripärstiä TV-uutisissa näkemättä, mutta ehkä silloin riittäisi aikaa jollekin tärkeämmälle? Itsenäisyyspäivän Linnan juhlatkin vaikuttavat tähän valtakavalkaadiin verrattuna kiinnostavalta saippualta.
Kun nuo kolme nyt ovat jälleen löytäneet toisensa, eivät pienten EU-maiden odotukset tasa-arvoisesta jäsenkäsittelystä voi olla kovin korkealla. Omien maitten pankit on pelastettava.
Saapas nähdä miten etupiirit nyt jaetaan?

PS.
Vanha kööri kasassa jälleen. Vain Putin on joukosta poissa.

7 kommenttia

Toimiiko markkina myös ostajan ehdoin?

16.12.2010 - 10:20 | hakki | Media, Business, Markkinointi, Kauppa, Sijoittaminen, Raha & valta

Markkinoiden huono toimivuus ei Suomessa aina välttämättä edellytä Hyvä Veli-verkostoja, ei Maan Tapaa, ei explisiittisiä kartelleja, ei "mittatilaus"lainsäädäntöä eikä poliittisia kytköksiä. Suomessa on suuri joukko toimialoja, joissa kysynnän ja tarjonnan lait, eli markkinat eivät toimi tehokkaasti. Esimerkkeinä voisi esittää esimerkiksi seuraavat.

Parhaat toimialat 2009

	Kasvu, %	Sipo, %
1. Kiinteistönvälitys	17,5	59,9
2. Kiinteistöjen isännöinti	13,1	36,2
3. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut	5,6	36,0
4. Eläinlääkintäpalvelut	5,6	31,8
5. Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja erikoislääkäripalvelut	9,8	23,7
6. Muut sosiaalihuollon laitospalvelut	6,9	22,5
7. Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut	12,7	20,6
8. Hammaslääkäripalvelut	4,6	25,0
9. Asianajotoimistot	2,8	40,3
10. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoismyymälät	3,3	28,8
Lähde: Balance Consulting

Lue vuoden 2009 parhaista ja huonoimmista toimialoista lisää 15.12. Kauppalehdestä.

Kun hullu ei ole se joka rahaa vaatii ja pyytää, vaan se joka maksaa olisi varmaan syytä miettiä mikä yhdistää niitä, jotka maksavat? Miksi hinnat eivät jousta?

Olisiko syynä se, että ostajilla ei ole ammattitaitoa asiassa nimeksikään? Vaiko se, että alat saavat pitkälti itse määritellä toimintatapansa, ei yksittäisillä maksajilla ole mahdollisutta taistella koko alan implisiittistä kartellia vastaan? Mikä on imagon ja/tai brändin merkitys?

Vaiko parhaimmuuden virheelliset mittaustavat?

11 kommenttia

Korpin silmät

14.12.2010 - 12:47 | hakki | Poliittiset puolueet, Corruption

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan puolueiden valtionyhtiöiltä saama vaalirahoitus ei ole vaarantanut luottamusta ministereiden puolueettomuuteen. Näin YLE nyt. Saman lausuman hän kiirehti antamaan Mauri Pekkarisen taulukaupoista välittömästi pyydettäessä. Matti Vanhasen esteellisyyttä hän panttasi muistaakseni yli puoli vuotta.

Perustuslain 29 §

Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

Tämän säädöksen jatkuva rikkominen eduskunnassa ei ole Jonkan mielestä edes rike. 40 kansanedustajan virheelliset vaalirahoitusilmoitukset eivät anna aihetta mihinkään. Pääministeri tuskin on avannut omaansa vieläkään.

Pitäisikö tällainen oikeuskansleri otta vakavissaan?

20 kommenttia

Uutta toivoa Sodasta syntyneelle

13.12.2010 - 15:25 | hakki | Politiikka, Johtaminen, Itsenäisyys, Business, Crises, Talous, Virkamiehet, International finance, Raha & valta

Olemme nyt myyneet suuren osan aiempien sukupolvien rakentamasta työstä. Emme omista enää merenkulkua, emme lannoiteteollisuutta, emme Nokiaa, kemiallista metsäteollisuutta, uusia kauppakeskuksia, telakkateollisuus on henkitoreissaan jne. jne. Omistuksen kotimaalla ei kuulemma ole väliä. Varmaan siksi meidän hallituksemme ovat keskittyneet myymään kaiken mikä irti lähtee?

Omistamme velkaa enemmän kuin koskaan. Julkisen sektorin velkaa kohta yli 100 miljardia euroa, kotitalouksien ja yrityssektorin velkaa riittävästi siten, että suomalaisten kokonaisvelka ulkomaille on 153% kansantuotteesta. (Arvio kansantuotteesta vuonna 2009 on 171,3 mrd euroa) Ilmeisesti ulkomaisella velkataakallakaan ei tässä globaalissa maailmassa ole väliä. Varmaan siksi tämäkin hallitus keskittyy erityisesti julkisen sektorin velan lisäämiseen? Ja kotitalouden asuntojen hintojen nostamiseen?

Olemme hinnoitelleet työmme tasolle, jossa ainoastaan keskittyminen korkean osaamisen ja erikoistumisen osalta työvoimakustannuksillamme voidaan maailmanmarkkinoilla kilpailla. Viime vuonna palkkajohtajana on ollut korkean osaamisen ja erikoistumisen lippulaiva, julkinen sektorimme. Muut sektorit ovatkin hyvää vauhtia pakkaamassa ja siirtymässä muualle.

Tänään Uutisblogissa Veijo Sahiluoma näkee Uutta toivoa venäläisten ostettua puolet etelä-korealaisen STX telakan Helsingin telakasta. Mehän emme kaupasta sinänsä hyödy, koska Masa aikoinaan myytiin Kvernerille, se Akerille joka taisi sitten myydä sen STXlle? Mutta ehkä siellä kohta taas rakennetaan laivoja? Ellei sitten telakan imagoon voimakkaasti kytketty arktinen osaaminen ole siirrettävissä suoraan Venäjälle? Ilman ensimmäistäkään laivaa?

Kun aiheesta tänään Meilahdessa juttelimme tuotiin esiin myös toinen 50/50 omistus. Yhtiö, joka harjoittaa Helsingin ja Pietarin välistä Allegro-junan liikennettä. Avajaiset olivat eilen. Vaan pääsikö mukaan suomalaisia? 50/50? Vaiko ainoastaan Tarja Halonen? Ja kun syyksi suomalaisten pieneen määrään annettiin ”Allegron toimittanut Alsthom vastaa vieraslistasta” lienee aika ymmärrettävää, että suomalaisia oli mukana kuulemma enempi vähempi? Venäjällä kun on kaupallista potentiaalia myös tulevaisuudessa.

Ja valuuttamme pohja heiluu. Ei ole pettänyt, mutta kukaan ei enää aseta kyseenalaiseksi sitä, että se saattaa pettää. Ja se pettääkin, elleivät Merkel ja Sarkozy ryhdy ihmeitten tekijöiksi. Eikä heidän moisesta kyvystään ole ainakaan näyttöä. Ja tuskinpa he suostuvat panemaan kansantaloutensa euron ja EUn vakuuksiksi? Ja ilman vähintään jotain vastaavaa temppua eurolta putoaa pohja. Ei ehkä huomenna taikka edes tänä vuonna, mutta todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin.

Jos euro häviää, euromaitten keskinäiset kiistat tuhoavat myös EUn. Valtiot käpertyvät itseensä ja suojatullit nousevat maassa kuin maassa. Pääomien vapaa liikkuvuus hidastuu, lisenssioituu ja loppuu ehkä "kokonaan". Ja siirrytään säännöstelyyn. Siis ainakin Suomessa. Tuonnista karsitaan kaikki turha ja turhan määrittelevät kotimaiset politbyrokraattimme. Mitä rajojemme ulkopuolella tapahtuu ”who cares” ja ”heaven only knows”.

Silloin olisi kiva jos omistaisimme vielä jotain. Siis jotain muuta kuin metsitetyt pellot ja kirkasvetiset turvesuot. Vaan kun emme. Olemme myyneet omaisuutemme, pelanneet rahamme ja olemme kaulaa myöden veloissa. Vai pitäisikö sanoa, turvesuossa? Kivaa, eikö?

Tällaisia reippaita ajatuksia tänään, tutustuessani muun ohessa Markku Kuisman teokseen Sodasta syntynyt. "Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914 – 1920". Vielä on muutama sivu lukematta, mutta kovin on rinnakkaiset tilanteet meillä taas edessämme. Suosittelen tutustumista tähän totaalihistoriaan pyrkivään teokseen, jossa yritys- ja talouselämän silloisista johtajista todella paljastuu puolia, jotka ainakin minulle olivat täysin tuntemattomia. Historia kun on ihanaa. Mutta kyllä se siitä....

PS.

Vielä pieni positiivinen uutinen. Suomi on ajautumassa krooniseen rahoituskriisiin.

PPS.

Mutta poliitikkojen, noiden kaikkien alojen tietäjien korvat ovat kuurot. Jopa Korkmannin kellojen sanomalle.

8 kommenttia

Työttömät kehitysavuksi kehitysmaihin

13.12.2010 - 06:42 | hakki | Työelämä, Hyvinvointi, Johtaminen, Talous, Virkamiehet, Osaaminen, Työ & bisnes

Kaiken maailman ideoihin sitä törmääkin. Kuten nyt ajatukseen jakaa rahallisen kehitysavun sijasta koulutettuja työttömiä kehitysmaihin.

Siis nyt sen lisäksi, että Suomi on maksanut kalliin opetuksen ja koulutuksen, pitäisi valtion vielä maksaa lentolippu ja mahdollinen starttiraha ulkomaille? Ehkä vielä aurinkoon ja lämpimään? Halvempien elinkustannusten ja korkeamman palkan ääreen? Tekemään sitä työtä, jota varten hänet on koulutettu? Ja sitten vielä valtio ottaisi riskin, ettei lähtijä enää palaa.

Kyllä varmaan koulutuksen rapauttaminen ja syrjäytyminen sohvalla, ajoittaiset työvoimapoliittiset kurssit ja pakkotyö jossain, on sittenkin inhimillisempi vaihtoehto? Ja onhan meillä se aina yhtä ajankohtainen työvoimapulan peikko?

Parikymmentä vuotta sitten itsekin koulutettuna työttömänä oleena, uskoisin omaavani tietämystä ja kokemusta tältä "alalta". Sitä ehkä vahvistaa myös osallistumisen Idea-projektin, eli Insinööreille, diplomi-insinööreille, ekonomeille ja arkkitehdeille sunnatun työllistymisprojektin käynnistämiseen ja kehittämiseen. Siis siltä osin ja siihen asti kunnes etujärjestöt ja viranomaiset alkoivat mestaroimaan toimintaa.

Mutta kun olen jo muutamankin artikkelin asiasta menneinä blogistivuosina kirjoittanut, totean nyt ensin yksikantaan, että kyseessä on erinomainen, tähän tilanteeseen uusi ja kannatettava aloite, jolla on mahdollisuus toteutua vain, jos sen työttömät vetäjät saavat sen toimimaan ilman, että edellä mainitsemani tahot pääsevät sen toimintaan vaikuttamaan. Eikä se tie todellakaan ole helppo.

Tulee mieleeni vain yksi IDEAn projekteista. Kansallinen Vientirynnistys vuodelta 1993. Silloin ilmeisesti maan suurin työvoimapoliittinen koulutus, jonka ideointi, suunnittelu ja käynnistäminen oli täysin työttömien itsensä hallussa. Kuusikymmentä vientialan osaajaa perustamassa Kansainvälistä suomalaista kauppahuonetta, 40 myyntikonttoria lähes yhtä monessa maassa ja päälle vielä kotimaan yritys. Kesto 2,5 vuotta. Lentolippujen lisäksi vielä starttirahat per yritys.

Joten kyllä tämä Työttömät osaajat kehitysapuna - idean toteuttaminen mahdollista on. Mutta aiemmista virheistä ja kokemuksista kannattaisi ottaa oppia. Kateus, ahneus ja itsekkyys ovat valtaisa voima. Myös Suomessa.

35 kommenttia

Euron asemasta ei neuvotella

11.12.2010 - 09:21 | hakki | Johtaminen, Crises, Talous, International finance, Raha & valta

Kuinkahan tässä lopulta käy? Tulee mieleen Iiro Viinanen ja lupaus siitä ettei devalvoida vuodelta 1991 tai 2. Sillä paljon perusteetonta uskonvahvistusta kummempaa tuskin tästäkään lupauksesta irtoaa.
Uskon ymmärtäväni mitä he sanovat, samoin miksi, vaan miten he aikovat pitää huolta siitä, että sana tulee lihaksi? Vai olisiko sittenkin mahdollista, että heillä on taikasauva, joka herättää Euro-alueen ja EUn tästä taloudellisesta painajaisesta? Mitä se voisi olla? Vai onko tässä taas kerran kyseessä poliitikkojen tavanomainen, vastuuton vedätys?
Saksa ja Ranska ottavat kaikkien Euro-maiden velat yhteisvastuullisesti vastatakseen? Myös jatkossa? Saksa ja Ranska rahoittavat kukin omien maittensa pankkien saamiset velallisista euro-maista? Myös jatkossa? Vai mikä? Todennäköistä? Edes mahdollista? Englanti kun ei moisiin hullutteluihin missään tapauksessa mukaan lähde. Antaa mieluummin vaikka EUn upota.
Toisaalta. Eihän siitä heidän tarvitsekaan neuvotella. Se tekevät pörssimekrarit. Eiväthän nuo lupaa kuin, että euron asemasta ei neuvotella. Upotaan siis yhdessä? Liput liehuen? En tiedä mihin kapteenit mahtavat voivansa pelastautua? Mutta kun vanhat merkit paikkansa pitävät, ensimmäisinä he hylyn jättävät.

4 kommenttia

Odotettavissa lunta, tuulta ja huonoa ajokeliä

10.12.2010 - 20:36 | hakki | Politiikka, Media, Johtaminen, Crises, Talous, Corruption, Raha & valta

Vaan mistä löytyisi havuja?
0
0
0
.
.

Poliitikkojen etsittävä 6 miljardin kiristykset ja säästöt vaalien jälkeen, Puolueet tunkeutuvat toistensa reviireille, Katainen listauttaa valtion turhat menot, Poliitikkojen tuttua Juha Kajoa esitetään vangittavaksi, Wikileaksin ympärille syntyi verkostosota, LiuXiabo on Kiinan Julian Assange, Helsingin telakasta puolet saattaa siirtyä Venäjän omistukseen.
Tämän päivän antia ainoassa valtakunnallisessa. Hyvätapaisena voisin tietysti laittaa linkin kuhunkin artikkeliin, vaan teenpä sittenkin JOTAIN MUUTA. Linkit johtavat kirjoittamiini artikkeleihin edellä olevista aiheista. Ja ainahan muutaman lisähuomion voi tässäkin julkaista.
Kolme vuotta olemme odottaneet tältä hallitukselta ja sen valtionvarainministeriltä välittömiä tekoja julkisen sektorin kululeikkauksiksi. Nyt siis päästään jo siihen, että listautetaan turhat menot. Listauksen suorittavat Talousneuvosto ja virkamiehet. Mahtaa löytyä tosi paljon sellaista, mikä ei istu valtionvarainministerin Ainoaan Oikeaan Totuuteen. Sillä määritelmän mukaan vain ne ovat turhia. Linkistä löytyy osa omista ehdotuksistani tässä blogissa.

Miksi mahtavat puolueet haluta tunkeutua toistensa reviireille? Hoitaakseen kansalaisten asioita entistä tehokkaammin? Älä unta näe. Se tapahtuu siksi, että Vallan uskotaan löytyvän sieltä, muiden reviireiltä. Ei puhettakaan siitä, että kun oma ideologia ei enää kanna, pitäisi putiikkikin panna selvitystilaan. Eipä tietenkään. Liian moni menettäisi armolahjansa, oikeuden ulosmitata veronmaksajien varoja. Ja siinä kun puolueet keskittyvät keskinäiseen valtapeliin voi niin armeliaasti unohtaa mitä varten he, jotka äänestyspelleilyn positiivisiin vaikutuksiin vielä jaksavat uskoa, viitsivät vaivautua numeroita äänestyslippuun piirtämään. 

Oikeuden rattaat pyörivät tässä maassa hitaasti. Hyvin hyvin hitaasti. Eikä yksin vain vuosiksi venyvän oikeusprosessin osalta. Entinen pääministeri Matti Vanhanen ja hänen puoluesihteerinsä Jarmo Korhonen saatiin poliisitutkintaan vasta sen jälkeen, kun ensiksimainittu oli siirtynyt pois Kepun puheenjohtajan ja siten(!) pääministerinkin paikalta. Nyt sitten esitetään Juha Kajoa vangittavaksi. Onneksi on sentään löydetty. Vaikka ystävä on muuttunut pelkäksi kapakkatutuksi eikä ihmistä pelkästään kapakkatuttavuuksien perusteella pidä tuomita soisin, että poliisi ottaisi tutkittavakseen myös Kajon entiset ystävät, kapakkatutuista puhumattakaan. Vaikka siinä sitten häviäisi suuri osa kepun puoluejohdosta.

Toveri Batman on esittänyt epäilynsä länsimaisen demokratian syvimmästä olemuksesta, kun niissä arvostellaan Nobelin voittaneen kiinalaisen toisinajattelijan LiuXiabon vankeutta ja samalla suljetaan vankilaan australialainen toisinajattelia Wikileaksin äänitorvi Julian Assange. On oikeus ihmetelläkin, vaikka pidätys perustuukin Ruotsin poliisin etsintäkuulutukseen, jonka mukaan Assange on syyllistynyt raiskauksiin ja seksuaaliseen häirintään. Samanlaisia ”tekosyitä”(?) on Venäjällä ja Kiinassakin totuttu käyttämään osana normaalia poliittista prosessia. Vertaa esimerkiksi vaikka vain Hodorovski. Ja käytäntö on heille jo monta kertaa opettanut, että median ja yleisön mielenkiinto yksittäisen ihmisen kohtaloon ei vaikuta sitä ei tätä Ainoan Totuuden Oikeuden toteutumiseen. 

Kumpi mahtaisi omistajan olla meidän suomalaisten kannalta parempi Etelä-Korealaisen STX Helsingin telakan omistajana, Venäjä vai Kiina? Kumpikin luonnollisesti keskittyisi samaan kuin nykyinen, entisten suomalaisten kilpailijoiden osaamisen, tiedon ja valtion alue-, elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiotukien ulosmittaamiseen. Meillähän tunnetusti myydään kansallisen omistuksen toimialat vuorotellen. Ja edullisesti. Ja aina poliittisilla päätöksillä. Koska tekeminen on tehty kannattamattomaksi.
 

PS.

Havuja ladulle perkele.

4 kommenttia

Päähän potkittu sukupolvi 60+

09.12.2010 - 11:37 | hakki | Ihminen

Vuosina 1938-48 syntyneitä suomalaisia voi täydellä syyllä pitää ”päähän potkittuna sukupolvena”. Ja ”hyvinvointivaltio” potkii jatkossakin.

Miksi päähän potkittu?

Lähes kaikki 1938-1948 syntyneet kärsivät, viimeistään vuodesta 1939, nälästä ja vilusta. Ei ollut rahaa, ei ruokaa, eikä osalla edes kotia. Sota (eli käyttäen virallista liturgiaa ”rauhaa rakastava suuri naapurimme”) oli vienyt sadon ja karjan, tuhonnut laivat ja tuonnin sekä useilta vielä surmannut isän.

Valtaosalla ”päähän potkituista” pulatilanne jatkui vielä koko 50 -luvun. Pulan lisäksi 16-20 vuotisina ei ollut mahdollisuutta opiskella, ei ollut koulukyytejä, ei kouluruokia eikä muitakaan ”ylellisyyksiä”. Oli painuttava töihin hankkimaan oma elanto, itse. Ne perheet joilla oli varaa kustansivat koulun, mutta samalla koululaiset myös ansaitsivat, aina kun voivat, perunapelloilla tai puutarhoja kitkien.

Palkat olivat 1960-1980 -luvulla pieniä ja jatkuva inflaatio söi ostovoimaa. Ne jotka osasivat, käyttivät hyväkseen inflaatiota säästäen ja pienin jatkuvin investoinnein. Jos ”päähän potkittu” ei osannut ja syntyi vielä lapsia, niin ei ollut varaa omaan asuntoon – ainoa mikä kertyi oli velka. Ilman vakuuksia ei juurikaan saatu lainoja. Ei ollut äitiys- saati isyyslomia, päiväkoteja ym. ym. Mutta rahaa kului ja aina hinnat nousivat. Palkkojakin korotettiin, mutta ostovoima ei kasvanut. Selviytymiskeinot, joita suurehko osa ”päähän potkituista” tuolloin käytti, olivat tuplatyöt ja ilta- tai yölukemiset paremman ansion toivossa. Näin, eli tekemällä, luotiin se varallisuus, jonka osa ”päähän potkituista” menetti 90-luvun pankkiseikkailuissa tai työttömyydessä, sillä olihan pankkien saatava velkansa takaisin koronkoroin. Jos kuitenkin joku ”päähän potkittu” onnistui säilyttämään aiemmin hankkimaansa omaisuutta 90-luvulle asti, puolittui se viimeistään avioerossa.

2000 luvun alussa suurin osa ”päähän potkituista” on siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle. Ja sitten seuraavat potkut osuvat päähän. Valtaa pitävät hoitavat nyt suuressa viisaudessaan maahan inflaation ja palkankorotusten avulla asiat niin että ”päähän potkitut” ovat taas maksumiehinä. Eläkkeiden indeksikorotukset laahaavat perässä ja merkitsevät ”päähän potkituille” hitaammin nousevaa ostovoimaa ja reaaliarvoja pienempiä ostovoima-arvoja. Suhteellisesti ”päähän potkitut” köyhtyvät ja köyhtyvät ja köyhtyvät. Seuraus on, että sekin vähäinen omaisuus, jota ”päähän potkitut” ovat ehkä sittenkin onnistuneet säilyttämään on realisoitava tavalla tai toisella, ihan vaan elämiseen.

60+joukolle onnellinen loppu vai viimeinen onnettomuus?

60+ ostovoima tulee säilyttää! Tarina kertoo keskelle Saharaa joutuneelle joukolle huonona uutisena sen että vesi ja ruoka olivat loppu ja hyvänä uutisena sen että lämmitykseen käytettävää kamelin lantaa oli jäljellä riittävästi. Tässäkin asiassa kamelin lantaa (eläkkeiden maksuvaraa) on kyllä riittävästi koska nuorempi nykypolvi on jo menettänyt pitkän elämän mahdollisuuden. Tämä selviää yksinkertaisella vertailulla kuntoiluun, ruokailuun, rahan käyttöön, ansaitsemiseen jne.

1938-48 syntyneistä on jäänyt eloon vain ”sitkein” joukko – heikot menehtyivät matkan varrella. 50 ja 60-luvuilla hiihdettiin, käveltiin tai pyöräiltiin - eli kuntoiltiin, niin kuin nykyisin sanottaisi. Ruokana oli suomalainen perusruoka, joka kuulemma on hampurilaisia ja pizzoja terveellisempää. Nykyinen ”pullamössö-polvi” menettää terveytensä ja muodostuu terveydenhoidon rasitteeksi. Tämän todistakoon kaksi tosiasiaa;

1. 50 ja 60-luvuilla melkein ukko kuin ukko selvitti intin Cooper- testit kevyesti, kun taas 80-luvulta lähtien aina heikommin ja heikommin ja
2. 60-70-luvuista lähtien on - sukupuolesta riippumatta - keskipaino kasvanut .

Seuraus tästä on se, että 60+ tulee olemaan Suomen viimeinen kuntonsa säilyttänyt ikäpolvi. Sukupolvesta, joka on suurin tulee siksi myös pitkäikäisin koko Suomen historiassa. Jatkuvasti laskeneen syntyvyyden vuoksi väestömme toki pienenee. Mutta myös 60+ joukko pienenee, ihan vaan ikänsä vuoksi. Ansiotason noususta johtuen tulee siksi tulevaisuudessa olemaan suuremmat eläkemaksuvarat ja suhteellisesti nopeammin pienenevälle joukolle.

Nykylaskelmat eläkkeiden riittävyydestä perustuvat osaltaan historialliseen keskimääräisen eliniän kasvuun – jota edellä mainitulla perusteella ei siis enää tapahdu. Eläkeverotusta tulisikin laskea asteittain niin, että 60+ ikäpolven käytettävissä oleva tulotaso olisi ansiotyön ostovoimaan nähden ”riittävä”. Tämä lisäisi kotimaista kulutusta, loisi taloudellista kasvua ja parantaisi työllisyyttä.

Tähän kehitykseen liittyy ajankohtaisena ja keskeisenä julkisena ongelmana terveydenhoito. Sen yksityistäminen suurimmilta osiltaan ja julkishallinnon ostopalveluiden laajamittainen käyttö on järkevin tulevaisuuden ratkaisu. Jos eläkkeet ovat kunnollisia voi osa 60+ joukosta maksaa yksityisistä palveluista ja osa 60+ joukosta osan alati kasvista julkisista ”hyvinvointipalveluista”, jotka on myös hinnoiteltu oikein. Näin säilytetään sekä palkansaajien että eläkeläisten ostovoima.

Liiallinen, ylimitoitettu julkinen hallinto on jo luonut itse itseään ruokkivan kasvavan poliittisen painolastin, jonka ”palveluita” kansantalous ei kestä. Tämä ei koske vain nykyhetkeä tai vain terveydenhoitoa, joka on vain yksi akuuteista esimerkeistä. Itse itseään ruokkiva politiikka, julkinen hallinto ja sen kanssa symbioosissa elävä ammattiyhdistysliike sekä liian suureksi kasvaneet yritykset ja eri edunvalvontaliitot muodostavat sisäsiittoisen, hyvin juotetun median ruokkimana, taloudellisten etuuksien valtapiirin. Se on aina valmis rahoittamaan oman olemassaolonsa, jossa kasvun ja talouden maksumiehenä ovat 60+ joukot. Positiiviseen kehitykseen tarvitaan luovaa tuhoa. Eteenkin pieni maa tarvitsee sitä. (Ks. esim. Google/Shumpeter).

Nimimerkki:

Pitkän linjan mies

Näin kirjoitti ystäväni, kolme vuotta sitten. Ja hyvin kirjoitti.
Linkki alkuperäiseen kirjoitukseen tässä. Kun nykyisin puhutaan siitä ongelmasta, jonka Suuret Ikäluokat kuulemma aiheuttavat nuoremmille, on syytä tarkastella myös asioita monilta puolilta. Myös tältä. Ja koska lähimuisti alkaa yhä useammin meillä ihmisillä pettää ja muuttua toiveuneksi ja itsepetokseksi lienee kertaus paikallaan.

29 kommenttia

Mistä me Liikasellekin maksamme?

08.12.2010 - 13:43 | hakki | Politiikka, Johtaminen, Crises, Raha & valta

"Viranomaisilla on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa varallisuushintojen hallitsemattomaan nousuun. Viranomaisilla ei ole ollut riittäviä keinoja puuttua varallisuushintojen liialliseen nousuun sekä luotonannon ja velkaantumisen nopeaan kasvuun. Näin ajattelee Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen." Tämä lienee se sama savolainen, joka toimillaan valtionvarainministerinä ohjasi Suomen 1990-luvun lamaan? Se sama, joka pääsi pakoon pahaa maailmaa Brysseliin, kun hänen toimiensa jälkipyykkiä pestiin? Se sama, jonka puoluetorveri Halonen nosti eläkepaikalle EKPn Suomen toimiston johtajaksiS Se sama, joka noin 1992 patisteli kansalaisia tinkimään Stockmannille?
Jos keskuspankin - vaikkakin sivupisteen - johtaja ei voi muuta todeta kuin ,että mitään ei voi tehdä pitäisi sen olla irtisanomisperuste. Mutta vallitsevaa poliittisen kultturin kykyä kantaa vastuuta hän kyllä edustaa. On harjoitellut sitä koululaisesta asti. Vastaavat poliittiset uraohjukset ja heidän opetuslapsensa miehittävät nyt politbyrokratiamme päättäjäin virat ja tehtävät. Miksiköhän nämä samaiset satraapit kuvittelevat, että me heille palkkaa maksamme?
Valittavilla kansanedustajilla, tai oikeammin heidän edustamillaan puolueilla on kaikki mahdollisuudet puuttua "varallisuushintojen liialliseen nousuun sekä luotonannon ja velkaantumisen nopeaan kasvuun." Jos ei ole muuttakoot lakeja. Jos eivät osaa, väistykööt. Ennemmin tai myöhemmin löytyy joku, joka/jotka saavat aikaan.


PS.
Artikkelin johdosta käydyssä keskustelussa tuotiin esiin, Taloussanomien artikkeli Brasilian pankkijärjestelmästä. Vaikuttaa siltä, että siellä valta ja vastuu ovat ainakin olennaisesti paremmassa tasapainossa kuin meillä. Jos eivät Arkadianmäellä muuta parempaa keksi, vääntäköön lait siitä. Noin aluksi.

27 kommenttia

Kataisen kantista ja sisäpolitiikan hajusta. Tarvitaan vaihtoehto B.

08.12.2010 - 10:05 | hakki | Politiikka, Johtaminen, Itsenäisyys, Crises, Raha & valta

Missä ihmeen maassa tämän maailman Jorma Pöysät oikein ovat eläneet? Ilmeisesti heille havainto puolueiden prioriteeteista on todella tullut hoksaamatta & yllätyksenä? Sillä arvioidessaan Kataisen kantin kestävyyttä on lähtökohtana, että vaalien alla ”ennen vastuuta Suomessa kantaneet suuret puolueet" eivät aiemmin olisi "antaneet poliittisen taktikoinnin värittää kannanottojaan tai jopa suunnata päätöksiään rahaliiton pelastustoimista.”

Perinteisesti omaan ja oman porukan etujen vaalimiseen on keskittynyt Maalaisliitto ja sen perinnejärjestöt kepua myöten. Vaaran vuosien muutettua muotoaan 1956, alkoivat demarit samanlaisen saalistuksen. Aihetta ehkä olikin, koska erityisesti valtionhallinto oli pitkälti muiden hallussa eikä heidän edustamansa ajatusmaailma juurikaan siellä edustettuna. Mutta aivan samalla tavalla kuin kepuleilla, kansakunnan kannalta överiksi meni. Jo aikaa siiten.

Kokiksilla ei pitkään ollut mahdollisuutta, koska vallanpitäjä piti heitä ulkopoliittisesti epäluotettavana ja sisäpoliittisesti vaarallisena kilpailijana. Mutta ei heillä samanlaista tarvettakaan ollut. Valtionhallinnossa, elinkeinoelämässä ja suurien maa- ja metsätilojen omistajina heidän vaikutusvaltansa ylitti puolueen poliittisen painoarvon. Vasta Harri Holkerin hallitun rakennemuutoshallituksen jälkeen puolueen kauppakamariliiga on ymmärtänyt poliittisen vallan merkityksen ja mahdollisuudet omaa etua ajettaessa.

Suomalainen politiikka, erityisesti kolmen (ilmeisesti kohta entisen) suuren puolueen harjoittama etujärjestöpolitiikka on poistanut niiltä yhteiskuntamoraalin ja kansalaisten antaman poliittisen valtuutuksen eettisen perustan. Yleisten ja yhteisten asioitten hoitaminen on väistynyt omien ja oman porukan lisäetujen havittelun tieltä. Ideologian huomioonotto yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sen aidon painoarvon mukaan on väistynyt puoluepoliittisen valtamonopoolin kasvattamistavoitteeksi. Siinä ei kansalaisten asioiden hoitamiselle jää tilaa.

Sinänsä Pöysän havaintoihin maailman ja erityisesti Euroopan talouden tilanteesta on helppo yhtyä. Samoin visioon mahdollisen vielä pitkittyvän ja laajenevan kriisin seurauksista eurooppalaisille valtioille. Ja kun edellä kuvatunlainen poliittisen moraalin vaje vaivaa jo ilmeisesti kaikkia EU-valtioita olisi todella toivottavaa, että edes Suomessa joku porukka olisi kunnon esikuntatyön periaatteiden mukaisesti valmistellut B-vaihtoehdon. Ei yksin teoreettisena mallina vaan yksilöitynä toimenpideohjelmana, joka on otettavissa välittömästi käyttöön kun tarve ilmaantuu. Ettei taas sitten ensin kuluteta kolmea vuotta uusien vaalien odotteluun ja aleta taivastella ”Miten tässä näin kävi?”, "Kuka on syyllinen?" ja ”Mitä nyt pitäisi tehdä?” Vaan eppäilenpä.

Vielä tuohon artikkeliin Kataisen kantista. Se lähtee ajatuksesta, että Katainen ja Kiviniemi kantaisivat taakkaa. Ehkä oikeasti heidän pitäisi se ymmärtää? Mutta, että he sen itse tajuaisivat, siihen ainakaan minä en usko, sanovatpa he sitten muistelmissaan ihan mitä tahansa. He edustavat sitä puoluepoliittisten uraohjusten sukupolvea jolle vastuu on käsitteellinen relikki.

PS.

Koska Kauppalehden blogipalstan pitäjät haluavat rajoittaa kansalaisten sananvapautta edellyttämällä oman nimen käyttöä, joudun kommentoimaan mielenkiintoista kirjoitusta omassa blogissani.

10 kommenttia

Mikä Suomen itsenäisyydessä

07.12.2010 - 12:16 | hakki | ei kategorioita

on arvokkainta Sinulle?
0
0
0
.
.
http://www.uusisuomi.fi/artikkelit/linnan-juhlat-2010
Vai olisiko sittenkin BB?

11 kommenttia

Vihreällä pohjalla valkoinen leijona

07.12.2010 - 08:51 | hakki | Politiikka, Markkinointi, Poliittiset puolueet

ja alla Pyhään Sotaan kehoittava slogan Uusi Suomi.

Vihreiden meno menee aina vain kummallisemmaksi. Myönnän, että joskus pidin Vihreää liikettä tervetulleena tunkkaisen puoluerakenteemme pöllyyttäjnä. Mutta jo kauan ennen liikkeen muuttumista myös julkisuudessa täysiveriseksi valtapuolueeksi, olivat silmäni auenneet. Ehkä suurimpina totuuden torvina nousivat esille kettutytöt, puittenhalaajat, töpselin kaikkivoipaisuuteen uskovat energiahörhöt ja pesunkedstävät stallarityttelit.

Puolueen muuttuminen perinteiseksi valtapolitiikan hamuajaksi tuli selväksi viimeistään Vanhasen II hallituksessa. Tapahtui mitä tahansa, kaikki sopi. Ydinvoimaloita kaksin kappalein, luonnonsuojelualueiden raiskauksia, puun-, turpeen-, ruokohelpin- ja ties minkä käyttäminen polttoaineena, kansanedustajien vaalirikkomusten painaminen villaisella, pääministerin epätotuuksien ja muistamattomuuksien puolustelut jne. jne. Mitä vaan niellään, kunhan omat paikat säilyvät.

Mutta täytyy myöntää, että puolueen uusi brändi on osoitus arvostelukyvyttömyydestä, henkisestä köyhyydestä tai molemmista. ”Suomen” Leijona ja sanat ”Uusi Suomi” ratsastavat Niklas Herlinin omistamalla tuotemerkillä. Sen yksinoikeuden vahvuudesta voidaan varmasti juristeerata maailman tappiin. Mutta tuskinpa se on merkittävää Vihreiden toiminnan luovuuden ja etiikan arvioimiseksi? Ehkä Niklaksen ennemminkin olisi syytä olla ylpeä siitä, että kalliiksi tullutta tuotemerkkiä halutaan norkkia? Olipa norkkija sitten mieleinen tai ei. Samalla voisi, halutessaan, miettiä millä tavalla potut kannattaisi maksaa pottuina.

Vaan ovatkohan Sinnemäen brändikonsultti yleensä ja Vihreän Puolueen päättävät elimet erityisesti tuleet miettineeksi mitä mielleyhtymiä valitut symboolit ja värit herättävät lipun muodossa? Tuskinpa he haluavat Pyhään Sotaan kenenkään kanssa, tämä pasifistilauma? Siinä häviää nimittäin valta.

Tappio kun - joka tapauksessa - on edessä.

10 kommenttia

Suomen 93. Itsenäisyyspäivä

06.12.2010 - 17:49 | hakki | Politiikka, Johtaminen, Itsenäisyys, Puolustaminen, Virkamiehet

Itsenäinen Suomi on paras paikka meille suomalaisille. Jotenkin tähän tapaan muistan suuren itsenäisyyden puolustajan, kenraali Adolf Ehrnrootin sanoneen moneen otteeseen. Samaa mieltä ovat varmasti useimmat muutkin suomalaiset, minä mukaan lukien. Neljä vapaussotaa ja kaikkien suomalaisten työ ovat olleet itsenäisyytemme takuumiehiä jo vuosikymmeniä.

Työ yhteisen hyvän saavuttamiseksi, kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseksi ja yksilötasolla halu vaikka ase kädessä puolustaa oikeuttamme omaan valtioon edellyttää sitoutumista yhteisiin ihanteisiin. Yhteisöllisyyttä, jonka mottona on Kaveria ei jätetä. Sitä suurempi suru tulee havainnosta, kuinka kauaksi poliittinen eliitti on näistä ihanteista irtaantunut.

En ryhdy toistamaan kaikkia niitä oman ja puolueen valtaedun tavoitteluun keskittyneitä paljastuksia viimeisen runsaan kahden vuoden ajalta. Eiköhän siltä osin ainakin kansalaisille ole jo tullut selväksi, keiden etua poliittiset puolueet ja heitä edustavat poliitikot tässä maassa ajavat. Ja on ollut aivan yhtä selvää, että suurimmalla osalla johtavista virkamiehistäkin on puolueen jäsenkirja. Se nyt vaan on Maan Tapa. Ja ainoa mahdollisuus saada virka.

Itsenäisyyspäivänä pitäisi huomio keskittää kaikkeen siihen mikä itsenäisyydessämme on hyvää ja vallanpitäjissämme arvokasta ja ylevää. Valitan, ei minulta onnistu. Maan Tavassa kun ei ole mitään ylevää. Pelkkää korruption ja lahjoman hajua.

Maan Tavan ilmentymiä ja edellisen mielipiteeni verifiointiin riittää kaksi tapahtumaa.

Kun noin 40 kansanedustajaa jää kiinni lain rikkomisesta voisi odottaa, että edes joku heistä kantaisi tapahtumasta vastuun esimerkiksi eromalla paikalta, jonka hankkimisessa on käyttänyt toimintatapoja, jotka ovat itsensä laatimien lakien vastaisia. Mutta ei, kun kuulemma ”mikään ei muuttuisi”.  

Meillä Maan Tapa huolehtii siitä, että ”syylliseksi” tuomitaan virkamiehen puutteellinen toimintaohje ja puolueet asettavat pikavauhtia toimikunnan, jonka ”työ” tuloksella entisestään lisätään puolueiden painoarvoa kansanedustajien valinnassa.  Ja  vielä siihen tasoon, että näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ainoastaa puolueen omilla ehdokkailla on valituksi tulemisen mahdollisuus. Lakiehdotukset käsitellän pikavauhtia. Samanlaista kiirettä ei ole esimerkiksi lakiehdotuksilla, laeista nyt puhumattakaan Harmaan Talouden kitkemiseksi esimerkiksi rakennusalalta.

Nyt sitten valtionvarainministeriön virkamiehet, ilmeisesti Vanhasen II hallituksen ja sen toimitusministeriön kokemusten innoittamana haluavat entisestää korostaa pääministerin valtaa. Kansan suoraan valitseman presidentin vallan kustannuksella. Vaikka viimeisen runsaan kahden vuoden aikana on käynyt selväksi, että presidentillä ei ole juurikaan mitään jaettavaa.

Varsinkaan tähän ei ole syytä koska tuo aika osoitti, että meillä on aikaansaatu erottamaton pääministeri. Kun puolueet aikoinaan halusivat muuttaa perustuslakia, se perustui UKKn pysähtyneen suomettumisen ajan uusiutumisen pelossa. Nyt sillä mitä Tasavallan presidentti tekee ei ole enää väliä, mutta pääministeri voi tehdä ihan mitä tahansa, joutumatta siitä asiallisesti vastaamaan. Jopa poliisitutkimusten aloittaminen hänen toiminnastaan siirretään alkamaan vasta, kun hän on siirtynyt yrityslobbariksi.

Kansalaisten selvä enemmistö on vastustaa puolueiden aikeita. Mutta väliäkö sillä. Puolueiden jäsenet, joita lienee tosiasiallisesti alle 200.000 maamme yli 4.000.000 äänestäjästä ymmärtävät paremmin. Ja vaikka heistäkin osa varmasti tätä kansanvallan raiskausta vastustaakin puolueiden eliitti, eli enintään 1 % puolueiden jäsenistä pitää huolta siitä, että puolueiden virkamiesten aikeen toteutuvat.

Ehkäpä seuraavaa pääministeriä voidaan sitten välittömästi kutsua Vallan Väinöksi ja samalla saattaa loppuun puolueiden suunnitelma, että Eduskunnan ja kansan on nautittava Vallan Väinön luottamusta? Eikä tilanne muutu, muuta kuin entistä kimurantimmaksi, jos persut saavat messiaansa vaalivoittoon.

Varmaan sitä Adolf ja hänen kaltaisensa aikoinaan halusivat puolustaa?

8 kommenttia

An offer you should refuse?

05.12.2010 - 18:58 | hakki | Raha & valta, Poliittiset puolueet, Corruption, International finance

Ensin Kreikalle 120 miljardia Euroa uutta velkaa, jotta se voi maksaa Saksan, Ranskan ja Iso Britannian pankeilta (ja muutamat muittenkin maiden pankit) ottamansa lainat. Siinä meni Kreikan tulevaisuus. Sitten Irlannille "pakkosyötetään" 85 miljardia Euroa uutta velkaa. "Viralliselta" nimeltään Irlannin  pelastuspaketti. Siis pelastuspaketti, jonka tarkoituksena on pelastaa Saksan, Ranskan ja Iso Britannian pankit vähintäänkin suurilta taloudellisilta vaikeuksilta. Ellei peräti konkursseilta.
Seuraavaksi pelastuksen jäätävää kättä pelännee Portugal. Ja miksi? Jotta sekin ei joudu Saksan, Ranskan ja Iso Britannian pankkien pelastamisohjelman maksumieheksi,  sellaisen jonka koko kansantalous pannaan mainittujen pankkien myöntämien luottojen vakuudeksi. Siis niiden luottojen maksumieheksi, jotka pankkien oli saatava liikkeelle kasvunsa trvaamiseksi ja johtajiensa bonuksien kartuttamiseksi.
Ja sieltä Iberian niemimaalta löytyy vielä suurempi Saksan, Ranskan ja Iso Britannien pankkien lepsuuttaan luotottama valtio. Espanjakin kun odottaa noutajaansa? Sittenkö vuorossa on Berlusconin Ilalia? Ja kaikki tämä siksi, että ...?
Onko mahdollista, että Olli Rehn on vaihtanut puoluetta? Ei enää olekaan kepulien edustaja Euroopassa vaan Merkelin ja Sarkozyn edustaja Euroopan Unionissa? Vai peräti IMFssä? Fedissä? vai Bilderbergissä? Koodi mikä koodi.
Mutta iirit ovat druiden jälkeläisiä.

PS.
En oikein usko, että Euroopan 12. paras valtionvarainministeri on vielä laskenut kaikkia pelastuspakettien summia yhteen. Eikä varmasti niiden vaikutuksi Suomen valtion talouteen.

6 kommenttia

Wikileaks pelastaa maailman?

02.12.2010 - 10:16 | hakki | Politiikka, Media, Johtaminen, Crises, Puolustaminen, Virkamiehet, Poliittiset puolueet, Corruption, Raha & valta

Mutta haluaako maailma pelastua? Interpol etsii Assangea.  Tosin, ei ainakaan virallisesti tietovuotojen julkaisemisesta johtuen vaan ilmeisesti Ruostissa tapahtuneeksi väitetystä seksuaalisesta häirinnästä ja raiskauksesta.
Keskustelimme Wikileaksin oikeutuksesta, moraalista ja etiikasta pienemmällä porukalla maanantaina. Ja, kuten odotettavissa olikin, vajaan 10 hengen mielipiteet jakautuivat aivan laidasta laitaan. Karrikoiden;

Toinen ääripää oli mielipideryhmä "pahantahtoisen inhimillisen tirkistelyhalun ilmentymä, josta saattaa olla vakavaa uhkaa yhteiskuntien (myös demokratioiden ja ehkä juuri niiden)  vakaudelle tai epäeettinen tapa tehdä rahaa sivuston ylläpitäjälle".

Toisena ääripäänä "internetin mahdollistama uusi kansalaisia palveleva tiedonkeruutapa, joka antaa heille entistä paremman mahdollisuuden valvoa kansallisten ja kansainvälisten hallintojen vallankäyttöä. Joten ei varmaan maailman helpoiten arvioitavissa oleva uusin netin aiheuttamista pohteista, ehkä jopa kriiseistä (uhka ja/tai mahdollisuus).

Yhteiskuntia, yhteisöjä ja niiden johtajia on päässyt monessa yhteydessä ja monilla eri tasoilla ja tavoilla sekä läheltä että kaukaa seuraamaan sekä, koska terveen demokratian toimivuuden edellytys ja takuu on äänestäjien aktiivinen epäluulo institionaalisen hallinnon toimijoiden motiiveja kohtaan, on oma ajatteluni lähempänä jälkimmäistä tulkintaa.
Vaan tuskinpa tämäkään uusi ilmiö on puhtaasti vain joko musta tai valkoinen. Milloin ja minkälaisten asioiden osalta se meille siunaukseksi ja milloin ei?
Myönnettäköön, että itse olen tyytyväinen saadessani tietoa, joka kertoo esimerkiksi, että Kiina alkaa kypsyä Pohjois-Korean lapsellisiin ja äärimmäisen vaarallisiin toimintatapoihin, että USA ei lähde riemumielellä hyökkäämään Iraniin vain siksi, että vanhoillisista al-qaidisteista vanhoillisin siis Saudi-Arabian kuningas siihen kehoittaa, että muutkin jakavat käsitykseni siitä, että Venäjän hallinto muistuttaa rakenteeltaan yhä enemmän Mafiaatai esimerkiksi, että naapurimaan pääministeri pyrkii käyttämään suuria ulkovaltoja oman jälleenvalintansa pönkittämiseksi.
Mutta rajansa varmaan kaikella?

PS.
Venäjä kuulemma tarvistee miljoonia maahanmuuttajiakorvatakseen väestönsä kutistumisen. Vaan kukapa sinne vapaaehtoisesti...? Joten ollaan jatkossakin tyarkkana, etteivät hae väkipakolla.

28 kommenttia

Onko nyt Totuuden Hetki?

01.12.2010 - 19:50 | hakki | Johtaminen, Raha & valta

Haluammeko yhtenäisen, elinkelpoisen Euroopan? Vai emmekö? Siis elinaikanamme. Siinä kai se kysymys, johon edes poliitikkojemme tulisi osata vastata? Vaan haluavatko he vastata? Ja kantaa vastuun vastauksestaan?

Jos nimittäin haluamme, meidän olisi osallistuttava aktiivisesti kaikkiin EUn ja sen jäsenmaiden tavoitteellisiin toimiin, jotka olisivat omiaan lisäämään euron vakautta. Jos taas emme, … parempaa tilaisuutta irtaantumiseen ei tule. Mutta myös meillä ratkaisu jää kansallisten poliittisten puolueiden sisäpoliittisten pelien varaan. Kuitenkin juuri Suomen kaltainen pieni maa on ollut EUn suurimpia hyötyjiä.

Tähän mennessä olisin helposti väittänyt, että Irlanti olisi suurin hyötynyt pieni valtio. Mutta Irlannin hoiti aika. Käykö meille samoin? Valtionvarainministerimme tiedon taso sekä sopimastaan Irlannin ”pelastuspaketin" suuruuden vaikutuksesta Suomeen että hänen aiemmat lausumansa Venäjän kansantalouden koosta ja merkityksestä Euroopalle ja Suomelle panevat mietteliääksi.

Miten se olikaan? "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur." "Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan." Pätee varmaan myös Suomeen?

Mutta kohta on vaalit. Meilläkin. Eikö?

5 kommenttia

Hiljaa hyvä tulee

01.12.2010 - 10:31 | hakki | Politiikka, Johtaminen, Puolustaminen, Raha & valta

Eikö meillä todella ole valtakunnassa tärkeämpiä asioita julkiseen keskusteluun kuin ruotsin kielen opetus kouluissa?

Ensi vuoden lopulla Suomen julkisyhteisöjen velka ylittää 100 miljardin rajan. Julkisen sektorin aiheuttamaa verorasitusta ei saada pienennettyä olipa vallassa mikä tahansa puolue. Takaamme miljardien rahoitussaamiset EUn johtavien valtioiden – Saksan, Ranskan, Iso-Britannian – yksityisomistuksessa oleville pankeille. Päivä päivältä näyttää yhä ilmeisemmältä, että saamme näkyvissä olevassa tulevaisuudessa opetella jälleen uuden kotimaisen valuutan käytön. Sen seurauksena maailman menestyksekkäin rauhanprojekti – Euroopan Unioni – uhkaa tulla tiensä päähän. Vähintäänkin. Pienten jäsenten painoarvo osoittautuu tässäkin projektiksi taas yhtä suureksi kuin pienten jäsenmaiden sotilaallinen painoarvo.

Maailman taloudellinen painopiste on, ja ilmeisesti hyvin pitkäksi aikaa siirtymässä Atlantilta Intian ja Tyynen valtameren ympärille. Kiinan kasvusta pohteissaan oleva ihmepoika Robin vaatii maailman ja erityisesti Euroopan etupiirijakoa Yhdysvalloilta. Venäjän voimakaksikon FSBn edustaja tekee paluutaan vallan näkyvän kahvaan. NATO poistuu häntä koipien välissä Afganistanista, jonne kaikki aikoinaan lähtivät riemurinnoin turvaamaan demokratiaa ja länsimaiden kulttuuriperintöä.

Maailman uusin taloudellinen supervalta toimii jo kokeneen lastenkasvattajan opein: ”joko teet tai itket ja teet” panemalla ihmisoikeudet taloudellisen yhteistoiminnan vaakakuppiin ja ”lahjoo” Afrikan ja maailman muutkin maat toimimaan sen edellyttämällä, ainoalla oikealla tavalla. Niin kauan kuin voi. Ja oman valuutan aliarvostus ja totaali kielteisyys ihmisoikeuksien tunnustamiseen ennakoi pitkää ikää.

Uskoa maailmantalouteen on rakennettu painamalla lisää taaloja ja kirjoittamalla tuhansien miljardien edestä velkakirjoja, joilla ei voi olla vakuuksia. Vakuutena ovat maailman väestö, maailman kansalaiset, ensi vaiheessa länsimaiden kansalaiset. Vakuutena on siis vain takaajia. Ihmiset ja vain ihmiset. Hengellään ja hyvinvoinnillaan. Fundamentit, maailman talouden ja rahoitusjärjestelmän fundamentit ovat muuttuneet vain bittiavaruudessa. Ei edes paperilla.

Puistattaa ajatellakaan milloin miten velkojat panevat takaajat vastuuseen takaamastaan. Tällä kertaa.

PS.

Olisiko pakkoruotsikeskustelu sittenkin vain osoitus korviketoiminnasta? Toivottoman turhautumisen ilmaus? Vaaleja odoteltaessa.

PPS.

On minulla kyllä mielipide pakkoruotsistakin. Ollut jo jonkin aikaa.

19 kommenttia